Ihmisen henkilökohtainen talous voi olla monelle tosi arka puheenaihe. Varsinkin Suomessa esimerkiksi. omasta palkasta puhuminen on ollut pitkään hyvin tabumaisessa asemassa. Ymmärrän jokaisen oman kannan asian arkaluonteisuuteen ja se on täysin ookoo tottakai. Itse pidän avoimesta puhumisesta ja rahapuheesta. Näen sen hedelmällisenä asiana moneltakin kantilta. Minulle ei siis ole yhtää pahasta puhua esim. siitä minkälainen oma palkkani on, kuinka paljon saan kuukaudessa säästöön ja sijoituksiin, kuinka paljon kulutan kuukaudessa jne. Toki en niitä mene kaikille toitottamaan, vaan jos asioista keskustellaan tai toinen henkilö kysyy, pystyn niistä kyllä avoimesti puhumaan.

Tykkään keskustella ihmisten kanssa talouteen liittyvistä asioista. Ne ovat hyvinkin yleisiä puheenaiheita, esim. kahvitunnilla töissä tai naapureiden kanssa illanistujaisissa. Toki tällöin keskustelu keskittyy enemmänkin maailmantalouteen ja yleiseen taloustilanteeseen, kuin henkilökohtaisiin talousasioihin.

Tähän väliin suosittelen tutustumaan blogini ensimmäiseen postaukseen, jossa kerron hieman omista taustoistani ja blogin tarkoituksesta. Ohessa linkki ekaan postaukseen: Rahafaijan esittely ja alkujorinat

Henkilökohtainen talous ja sen sisältö

Aihehan on itsessään tosi laaja, mutta lähtökohtaisesti oman talouden hallinta voidaan jakaa kahteen ns. päähaaraan:

  1. Tulot
  2. Menot

Nämä sitten jakaantuvat alahaaroihin, kuten:

  1. Tulot: palkkatulot, pääomatulot, passiiviset tulot, muut tulot
  2. Menot: kiinteät ja muuttuvat

Alahaarat ovat todella laajoja käsitteitä, jonka vuoksi ne ansaitsevat omat artikkelinsa. Tässä tekstissä paneudutaan perusasioihin ja käsitellään aihetta ylemmällä tasolla.

 

Henkilökohtaisen talouden suunnittelun työkaluja

Yksinkertaisesti oman talouden hallinnassa henkilön tulee tietää miten paljon ja mistä hän saa tuloja ja miten paljon ja mistä syntyy menoja ja kuinka nämä kaksi saadaan tasapainoon kuitenkin mielellään niin, että tulot on aina suuremmat kuin menot.  Henkilökohtaisen talouden budjetointi on hyvin viisas tapa hallita omaa taloutta. Budjetin tekemiseen esim. Excel-taulukkolaskenta on hyvä työkalu (kirjoitan Excelistä työkaluna oman blogitekstin myöhemmin). Exceliin voidaan listata molemmista kategorioista dataa, jota pystyy yksinkertaisesti analysoimaan ja tekemään johtopäätöksiä. Itse olen hieman numero friikki ja käytännössä hallitsen oman perheeni taloutta budjetoimalla yhteiset sekä henkilökohtaiset kuukausittaiset menot ja tulot.

Tulokategoriat

Tulot voidaan oikeastaan jakaa aktiivisiin esim. palkkatulot ja passiivisiin, esim. osinkotulot. Palkkatulot on ns. aktiivisia tuloja, koska niiden saamiseen lähtökohtaisesti vaaditaan omaa työpanosta. Robert Kiyosakin opein (Rich dad, poor dad* kirjan kirjoittaja) palkkatuloissa ihminen työskentelee rahalle. Passiivisissa tuloissa taas raha työskentelee ihmiselle, eli ihminen saa kassavirtaa (cashflow) tekemättä itse mitään, mikä on Kiyosakin oppien mukaan se tilanne mihin ihmisen kannattaa pyrkiä. Passiivista kassavirtaa voi saada esimerkiksi pörssiosakkeiden osingoista tai vaikkapa vuokratuloista.

*HUOM! Lukusuositus! Luin itse kirjan englanniksi ja täytyy sanoa, että se oli todella helppolukuinen ja inspiroiva. Ohessa Youtube linkki tiiviiseen yhteenvetoon kirjasta Englannin kielellä, mutta suosittelen kuitenkin lukemaan kirjan ihan kokonaisuudessaan.

(190) RICH DAD POOR DAD SUMMARY (BY ROBERT KIYOSAKI) – YouTube

Kulukategoriat

Kulut voidaan jakaa talousoppien mukaisesti kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin. Kiinteät kulut, kuten vuokra/asumiskulut, ovat sellaisia, jotka pysyvät pidemmän aikaa samansuuruisena eli ”kiinteinä” ja ovat täten helppo suunnitella. Muuttuvat kulut ovat taas sellaisia kuluja, joiden määrä muuttuu tilanteen ja/tai tarpeen mukaan, kuten ruokakulut, autohuolto, bensa tai vastaavasti yllättävät kulut, kuten remontti/muut huoltokulut. Toisinsanottuna budjetoinnissa, muuttuviin kuluihin jäävä budjetti on se mitä jää tuloista kiinteiden kulujen jälkeen.

Oman talouden hallinnassa molemmat kategoriat ovat tärkeässä asemassa. Molempiin pystytään vaikuttamaan eri tavoilla. Muuttuviin kuluihin voi vaikuttaa esimerkiksi omilla kulutustottumuksilla ja välttämättömyyden arvioinnilla. Kiinteisiin esimerkiksi säännöllisesti vakuutuksia kilpailuttamalla. Kun ihminen ymmärtää nämä asiat, on hämmästyttävää huomata, kuinka paljon rahaa pystyy lopulta säästämään, kun tietää edes ylätasolla mitä muuttuvia ja kiinteitä kuluja omassa taloudessa on ja toisaalta kun viitsii nähdä hieman vaivaa esimerkiksi vakuutus tai sähkösopimuksien kilpailuttamisissa tai esimerkiksi näinä aikoina, kun sähkö on kalliimpaa, niin ihminen pystyy myös optimoimaan omaa sähkönkulutustaa vaikkapa ajastamalla talon lämmitystä.

Mistä saada dataa budjetointiin

Lähtökohtaisesti nykyisessä digitaalisessa maailmassa kaikki oleellinen data on todennäköisesti saatavilla esim. verkkopankissa, josta voi saada valmiiksi sellaista dataa, jolla ihminen pystyy itse kategorisoimaan menojaan esim. ruokakauppa, ravintolat, urheilu jne. Eli työkaluja löytyy monipuolisesti. Toki monessa verkkopankissa on verkkopankin omia menojen kategorisointityökaluja, joita voi myös käyttää. Näissä kategoria tunnistetaan pankkitapahtuman perusteella. Listaan vielä seuraavaksi mahdollisia ns. valmiita työkaluja, joita on saatavilla:

  1. Op – mobiilissa oleva ”Talouden tasapaino” työkalu -> kulut ja tulot
  2. Bank Norwegian tapahtumien Excel yhteenveto à täältä näkee missä liikkeessä (esim. Prisma Grocery, tapahtuma on, josta pystyy itse päättelemään, että mihin kategoriaan kulu kuuluu) -> Kulut
  3. Nordnet tapahtumat à tapahtumatyypit à Tässä voi hakea eri aika väliltä tietoja. -> Tulot (passiiviset)

Näitä alustoja varmasti löytyy paljon muitakin, mutta yllä mainittu lähinnä ne mitä itse käytän. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos datan saa ulos verkkoalustalta CSV/Excel muodossa, on siitä todennäköisesti helpohkoa Excelin perustaidoilla rakentaa itselleen sopiva työkalu. Itse hoidan budjetoinnin Exceliin rakentamallani työkalulla.

Lopuksi

Eli siis varsinkin suomessa ihmisen henkilökohtainen talous on edelleen hieman tabumaisessa asemassa. Ns. rahapuheen suosio on kuitenkin kasvanut lähivuosina, kun sosiaaliseen mediaan on tullut paljon ks. genren sanansaattajia. Itse pyrin olemaan aluksi tämän blogin avulla yksi näistä sanansaattajista. Rohkaisen nyt kaikkia miettimään alla esitettyjä kysymyksiä itsekseen ja antamaan halutessanne omat vastaukset ks. kymyksiin tekstin kommenttiosioon.

Loppuun vielä pientä pohdinta pähkinää:

  1. Miten suhtaudut henkilökohtaisten talousasioiden jakamiseen muille?
  2. Miten arvioisit Suomalaisten suhtautumisen henkilökohtaisista talousasioista puhumisesta poikkeavan muun maalaisiin verrattuna?
  3. Mitkä uskot olevan syitä sille, että esimerkiksi omasta palkasta puhuminen on melko tabumaisessa asemassa?
  4. Mistä asioista haluaisit erityisesti tietää lisää aiheeseen liittyen?

 Seuraavaan kertaan!

-RahaFaija-