Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Lainaa.com

rahafaijan henkilökohtainentalous

Henkilökohtaisen talouden hallinta

Henkilökohtaiset tulot ja menot

Henkilökohtaiset tulot ja menot ? mitäs ne pitävät sisällään? Edellisessä tekstissä hieman alustin aihetta. Aihetta käsiteltiin hyvinkin ylätasolla menemättä sen enempää detaljeihin. Jos et ole vielä lukenut artikkelia, niin suosittelen tsekkaamaan sen oheisesta linkistä: Henkilökohtainen talous ja sen hallinta

Tässä postauksessa avaan hieman omaa henkilökohtaista talouttani. Tarkemmin, mitä ovat minun henkilökohtaiset tulot ja menot. Käytännössä henkilökohtaisessa taloudessani on tällä hetkellä ansiotuloja päivätyöstä, sekä joitain pääomatuloja osinkojen ja vuokratulojen osalta. Kuluja on monenlaisia, joten niitäkin tulen tässä avaamaan.

Tulot

Tulojen listaaminen on tällä hetkellä hyvinkin tylsää. Sillä meille molemmille tulot tarkoittaa palkkatuloja päivätöistä. Koulutukseltani olen Diplomi-insinööri, joten palkkatasoni nykyisessä tehtävässä on hyvä ja varsinkin Kuopion tasolla, olen hyvinkin tyytyväinen palkkaani.

Lisäksi aloitin lokakuussa 2022 tekemään myös ns. ekstratöitä urheilustatistikkona. Itse en luokittele sitä oikeastaan työksi, koska harrastan jääkiekon seuraamista ja tykkään käydä katsomassa jääkiekkoa sekä paikan päällä jäähallilla että televisiosta. Joten tässä kohtaa pystyn laittamaan rastin ruutuun pucket listallani kohdassa ”Saa tuloja harrastuksesta”. Passiivisten tulojen tai harrastuksista maksettavat tulot ovat sellaisia asioita, joiden merkitystä omissa tuloissani haluan ja pyrin kasvattamaan, jotta se mahdollistaisi jossain kohtaa ns. päivätyönmäärän vähentämisen

Tavoitteita on ja pitääkin olla ja olen siitä jotain tavoitekuvaa aikajanalle hieman tehnyt. Tästä sitten lisää toisessa artikkelissa, jossa tulen kertomaan hieman omasta ns.- ”kehitys, tavoite, saavutus listastani”. Olen pyrkinyt miettimään, miten saisin lisättyä omia tulojani ja nimenomaan mahdollisimman passiivisella tavalla. Isoin tavoitteeni ja unelmani olisi olla yrittäjä, jolloin voisin itse päättää omat työaikani ja saisin mahdollisuuden enempään vapaa-aikaan ja ennen kaikkea lisää aikaa perheen kanssa. Passiivisia tuloja saan tällä hetkellä osinkojen ja vuokratulojen merkeissä. Osingot ovat tällähetkellä hyvinkin pieniä, mutta koko ajan kasvamaan päin. Osingot sijoitan aina takaisin pörssiin, kun ne napsahtavat tililleni. Vuokratuloja tulee pääomatulona, jotka menevät kuitenkin kokonaisuudessaan sijoitusasuntojen lainojen ja muiden kulujen maksamiseen. Jokatapauksessa vuokratulot kasvattavat varallisuuttani joka kuukausi käytännössä n. 500 euron verran. Vuokratuloista on sitten luvassa lainan maksun jälkeen passiivista kassavirtaa. Meidän sijoitusasuntosalkusta, tavoitteista ja strategiasta kirjoitan kokonaan oman postauksen.

Katsotaan lopulta mitä keksin tähän passiivisen tai muun lisätulon generointiin liittyen. Pidän asian yllä täällä bloginkin puolella sitä mukaa, kun jotain raportoitavaa löytyy.

Menot

Tätä kirjoittaessani pohdin, että kuinka hyvin ihmiset yleisesti ovat perillä omasta kulutuksestaan. Toisin sanottuna, kuinka paljon rahaa menee eri asioihin. Tuloistahan jokainen varmasti on perillä. Tuskin on sellaista, ihmistä, joka ei tiedä mistä se pari tonnia kuussa tilille tupsahtaa…

Itse olen tosi hyvin perillä omista ja perheeni kuluista. Olen seurannut kulujani (kulujamme) aika aktiivisesti noin viiden vuoden ajan. Tämä seuraaminen liittyy vahvasti omaan analyyttiseen luonteeseeni ja kiinnostukseeni numeroiden pyörittelystä. Pystyn helposti olemassa olevan datan avulla tekemään tarvittaessa suunnitelmia tulevan varalle ja toisaalta hallitsemaan meidän yhteistä sekä toki henkilökohtaista budjettiani. Rakastan siis numeroiden kanssa työskentelyä.

Kuten toisessa artikkelissani kirjoitin, kulut voidaan jakaa normaalin talousopin mukaisesti kiinteisiin esim. kuukausittain tapahtuviin muuttumattomiin kustannuksiin sekä muuttuviin kustannuksiin. Ohessa on taulukoitu lukemia nykyisistä kuukausittaisista kulueristäni:

Menotaulukko

Kiinteät kulut

Arviolta voisi sanoa, että kiinteät kulut vastaavat noin 55 % koko kuun kuluista ja loput ovat sitten muuttuvia kuluja. Kiinteät kulut on toisaalta sellaisia, joihin on lyhyellä aikajänteellä vaikea vaikuttaa, ne kuitenkin perustuu pääasiassa sopimuksiin. Sopimukset toki voivat olla määräaikaisia, jolloin kilpailuttaminen on tottakai avainasemassa kulujen hallinnassa. Kilpailutamme mm. vakuutusmaksuja aika-ajoin, sanoisin noin kerran vuodessa. Kun sähkösopparin määräaikaisuus päättyy, on sähkösopparinkin kilpailutus edessä. Eli erilaisia keinoja käytetään, jotta saadaan kustannuksia alaspäin.

Muuttuvat kulut

Vaihdoimme ykkösautomme huhtikuussa 2022 ladattavaan hybridiautoon, jonka vaikutus bensakuluihimme on ollut huomattava. Molemmilla työmatka on n. 25–28 km. Koska työmatkamme on samaan suuntaan, pyrimme mahdollisimman usein menemään töihin yhdellä autolla, jolloin säästyy bensakuluissa huomattavasti. Lisäksi itse pystyn lataamaan auton työpäivän aikana työpaikalla, joten pääsemme käytännössä koko työmatkan edestakaisin sähköllä kesäkuukausina. Kylmempinä kuukausina hybridiauton käyttää bensaa pakostikin, koska sähkömoottori ei pysty hyödyntämään heti liikkeelle lähdettäessä kylmää ajoakkua 100%:sti, mutta bensan kulutus joka tapauksessa on hyvin matalaa, puhutaan 3-5 l/100 km kulutuksesta työmatka-ajossa.

Ruokakulujen osalta voisin luokitella kulutustamme maltilliseksi ja hintatietoiseksi. Pyrimme ostamaan mahdollisimman paljon kotimaisia tuotteita. Nyt inflaation jyllätessä meidänkin kauppakulut ovat jonkin verran nousseet. Toki hintojen nousun myötä ollaan muutettu hieman kulutustottumuksia, jotka olivat toki valmiiksi jo hyvinkin tiukalle vedetty. Näin ollen isoja summia ruoankuluissa on meidän hankala pystyä säästämään. Pienillä asioilla saa aikaan kuitenkin isoja vaikutuksia, kuten ostamalla vihanneksia kausien mukaan tai lihan kohdalla, jos tykkää tehdä ns. bulkkiruokia, niin mieluummin käyttäisi eri lihalaatujen sekoitusta, pelkän naudanlihan sijaan. Mutta ehkä tärkeimpänä tällaisina aikoina on se, että tekee kauppalistan ja pysyy siinä kauppalistassa, pyrkii mahdollisimman vähän tekemään heräteostoksia kauppareissulla. Pyrimme siihen, että elintasoon tarvitsisi mahdollisimman vähän vaikuttaa. Ollaan totuttu tietynlaiseen kulutustottumukseen, joka on valmiiksi varmasti monenkin mielestä ”vaatimaton”, mutta ollaan todettu se meille täysin riittäväksi. Tulen kertomaan erillisessä artikkelissa keinoja, miten ollaan optimoitu hintojen noususta aiheutuvaa kulutuksen muutostamme.

Nyt Euroopassa jylläävän sodan ja energiakriisin aiheuttama sähkön hinnan nousu on (luojan kiitos) meiltä suojattu, koska uusimme juuri vuoden 2022 alussa ennen Venäjän aloittamaa sotaa, uuden määräaikaisen sähkösopimuksen Helenin kanssa hintaan 7,9 snt/KWh. Meidän vuoden 2021 sähkön kulutus oli noin 11 900 KWh luokkaa ja 2022 n. 12 240 KWh. Asutaan n. 155 neliöisessä paritalossa, joka lämpiää maalämmöllä. Mielestäni sähkönkulutuksemme on aika matala, kiitos energiatehokkaan lämmitysmuodon! Talvella talossa oleva takka lämpiää myös parisen kertaa viikossa riippuen ulkolämpötilasta. Tosiaan tuon uuden kaksi vuotisen sopparin ansiosta ollaan ns. ”turvassa” hinnan nousuilta ainakin vuoden 2023 loppuun asti.

Tasapaino

Tärkeintähän on se, että henkilökohtaiset tulot ja menot ovat keskenään tasapainossa. Eli, että tulot ovat suuremmat tai yhtäsuuret kuin menot. Haluan jälleen kerran lainata jo toisessa artikkelissani lainaamaani Robert Kiyosakia, joka kannustaa ihmistä ”maksamaan ensin itselle ja sitten vasta muille”. Tämän voi tulkita toki monella tavalla, mutta esimerkiksi niin, että joka kuukausi, kun palkka tulee tilille, maksa ensin ”itsellesi” X summa rahaa esimerkiksi säästöön tai sijoituksiin. Ja tämän jälkeen suhteuta omat kulusi sen mukaan, että pärjäät kuun loppuun. Tällaisella toiminnalla on selkeitä hyötyjä, esimerkiksi juurikin se, että käytännössä pakottaa itsensä säästämään, kun raha lähtee palkan tultua tilille, suoraan esim. suoraveloituksena jonnekin, josta ihminen ei osaa sitä edes kaivata.

Yhteenveto

Eli mitä tästä tekstistä voisi ottaa talteen? ensinnäkin katsaus siitä minkälaisia kuluja meillä syntyy kuukaudessa ja kuinka esim. muuttuviin kuluihin pystyy vaikuttamaan. Lisäksi korostan edelleen Robert Kiyosakin oppeja ja sitä, että ”ihmisen tulee maksaa ensin itselle ja sitten vasta muille”.  Tällä filosofialla pääsee hyvin säästämisen ja sijoittamisen alkuun. Tästäkin aiheesta voisi kirjoitella pitkät tovit, sillä ei tällaisella yhteenveto tyyppisellä kirjoituksella kaikkea saa selville, joten varmasti tässä matkan varrella tulen kirjoittamaan omia postauksia kuluihin ja tuloihin liittyen.

Päivän kysymyspatteri lukijoille:

  1. Onko sinulla useita tulonlähteitä? Jos on niin mitä?
  2. Millä tavalla itse pyrit hallitsemaan omia kulujasi?
  3. Mitkä asiat koet haastavimmaksi henkilökohtaisten tulojen ja menojen tasapainottamisessa?

Ei muuta kuin seuraavaan kertaan!

-RahaFaija-

 

 

Henkilökohtainen talous ja sen hallinta

Ihmisen henkilökohtainen talous voi olla monelle tosi arka puheenaihe. Varsinkin Suomessa esimerkiksi. omasta palkasta puhuminen on ollut pitkään hyvin tabumaisessa asemassa. Ymmärrän jokaisen oman kannan asian arkaluonteisuuteen ja se on täysin ookoo tottakai. Itse pidän avoimesta puhumisesta ja rahapuheesta. Näen sen hedelmällisenä asiana moneltakin kantilta. Minulle ei siis ole yhtää pahasta puhua esim. siitä minkälainen oma palkkani on, kuinka paljon saan kuukaudessa säästöön ja sijoituksiin, kuinka paljon kulutan kuukaudessa jne. Toki en niitä mene kaikille toitottamaan, vaan jos asioista keskustellaan tai toinen henkilö kysyy, pystyn niistä kyllä avoimesti puhumaan.

Tykkään keskustella ihmisten kanssa talouteen liittyvistä asioista. Ne ovat hyvinkin yleisiä puheenaiheita, esim. kahvitunnilla töissä tai naapureiden kanssa illanistujaisissa. Toki tällöin keskustelu keskittyy enemmänkin maailmantalouteen ja yleiseen taloustilanteeseen, kuin henkilökohtaisiin talousasioihin.

Tähän väliin suosittelen tutustumaan blogini ensimmäiseen postaukseen, jossa kerron hieman omista taustoistani ja blogin tarkoituksesta. Ohessa linkki ekaan postaukseen: Rahafaijan esittely ja alkujorinat

Henkilökohtainen talous ja sen sisältö

Aihehan on itsessään tosi laaja, mutta lähtökohtaisesti oman talouden hallinta voidaan jakaa kahteen ns. päähaaraan:

  1. Tulot
  2. Menot

Nämä sitten jakaantuvat alahaaroihin, kuten:

  1. Tulot: palkkatulot, pääomatulot, passiiviset tulot, muut tulot
  2. Menot: kiinteät ja muuttuvat

Alahaarat ovat todella laajoja käsitteitä, jonka vuoksi ne ansaitsevat omat artikkelinsa. Tässä tekstissä paneudutaan perusasioihin ja käsitellään aihetta ylemmällä tasolla.

 

Henkilökohtaisen talouden suunnittelun työkaluja

Yksinkertaisesti oman talouden hallinnassa henkilön tulee tietää miten paljon ja mistä hän saa tuloja ja miten paljon ja mistä syntyy menoja ja kuinka nämä kaksi saadaan tasapainoon kuitenkin mielellään niin, että tulot on aina suuremmat kuin menot.  Henkilökohtaisen talouden budjetointi on hyvin viisas tapa hallita omaa taloutta. Budjetin tekemiseen esim. Excel-taulukkolaskenta on hyvä työkalu (kirjoitan Excelistä työkaluna oman blogitekstin myöhemmin). Exceliin voidaan listata molemmista kategorioista dataa, jota pystyy yksinkertaisesti analysoimaan ja tekemään johtopäätöksiä. Itse olen hieman numero friikki ja käytännössä hallitsen oman perheeni taloutta budjetoimalla yhteiset sekä henkilökohtaiset kuukausittaiset menot ja tulot.

Tulokategoriat

Tulot voidaan oikeastaan jakaa aktiivisiin esim. palkkatulot ja passiivisiin, esim. osinkotulot. Palkkatulot on ns. aktiivisia tuloja, koska niiden saamiseen lähtökohtaisesti vaaditaan omaa työpanosta. Robert Kiyosakin opein (Rich dad, poor dad* kirjan kirjoittaja) palkkatuloissa ihminen työskentelee rahalle. Passiivisissa tuloissa taas raha työskentelee ihmiselle, eli ihminen saa kassavirtaa (cashflow) tekemättä itse mitään, mikä on Kiyosakin oppien mukaan se tilanne mihin ihmisen kannattaa pyrkiä. Passiivista kassavirtaa voi saada esimerkiksi pörssiosakkeiden osingoista tai vaikkapa vuokratuloista.

*HUOM! Lukusuositus! Luin itse kirjan englanniksi ja täytyy sanoa, että se oli todella helppolukuinen ja inspiroiva. Ohessa Youtube linkki tiiviiseen yhteenvetoon kirjasta Englannin kielellä, mutta suosittelen kuitenkin lukemaan kirjan ihan kokonaisuudessaan.

(190) RICH DAD POOR DAD SUMMARY (BY ROBERT KIYOSAKI) – YouTube

Kulukategoriat

Kulut voidaan jakaa talousoppien mukaisesti kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin. Kiinteät kulut, kuten vuokra/asumiskulut, ovat sellaisia, jotka pysyvät pidemmän aikaa samansuuruisena eli ”kiinteinä” ja ovat täten helppo suunnitella. Muuttuvat kulut ovat taas sellaisia kuluja, joiden määrä muuttuu tilanteen ja/tai tarpeen mukaan, kuten ruokakulut, autohuolto, bensa tai vastaavasti yllättävät kulut, kuten remontti/muut huoltokulut. Toisinsanottuna budjetoinnissa, muuttuviin kuluihin jäävä budjetti on se mitä jää tuloista kiinteiden kulujen jälkeen.

Oman talouden hallinnassa molemmat kategoriat ovat tärkeässä asemassa. Molempiin pystytään vaikuttamaan eri tavoilla. Muuttuviin kuluihin voi vaikuttaa esimerkiksi omilla kulutustottumuksilla ja välttämättömyyden arvioinnilla. Kiinteisiin esimerkiksi säännöllisesti vakuutuksia kilpailuttamalla. Kun ihminen ymmärtää nämä asiat, on hämmästyttävää huomata, kuinka paljon rahaa pystyy lopulta säästämään, kun tietää edes ylätasolla mitä muuttuvia ja kiinteitä kuluja omassa taloudessa on ja toisaalta kun viitsii nähdä hieman vaivaa esimerkiksi vakuutus tai sähkösopimuksien kilpailuttamisissa tai esimerkiksi näinä aikoina, kun sähkö on kalliimpaa, niin ihminen pystyy myös optimoimaan omaa sähkönkulutustaa vaikkapa ajastamalla talon lämmitystä.

Mistä saada dataa budjetointiin

Lähtökohtaisesti nykyisessä digitaalisessa maailmassa kaikki oleellinen data on todennäköisesti saatavilla esim. verkkopankissa, josta voi saada valmiiksi sellaista dataa, jolla ihminen pystyy itse kategorisoimaan menojaan esim. ruokakauppa, ravintolat, urheilu jne. Eli työkaluja löytyy monipuolisesti. Toki monessa verkkopankissa on verkkopankin omia menojen kategorisointityökaluja, joita voi myös käyttää. Näissä kategoria tunnistetaan pankkitapahtuman perusteella. Listaan vielä seuraavaksi mahdollisia ns. valmiita työkaluja, joita on saatavilla:

  1. Op – mobiilissa oleva ”Talouden tasapaino” työkalu -> kulut ja tulot
  2. Bank Norwegian tapahtumien Excel yhteenveto à täältä näkee missä liikkeessä (esim. Prisma Grocery, tapahtuma on, josta pystyy itse päättelemään, että mihin kategoriaan kulu kuuluu) -> Kulut
  3. Nordnet tapahtumat à tapahtumatyypit à Tässä voi hakea eri aika väliltä tietoja. -> Tulot (passiiviset)

Näitä alustoja varmasti löytyy paljon muitakin, mutta yllä mainittu lähinnä ne mitä itse käytän. Lähtökohtaisesti kuitenkin, jos datan saa ulos verkkoalustalta CSV/Excel muodossa, on siitä todennäköisesti helpohkoa Excelin perustaidoilla rakentaa itselleen sopiva työkalu. Itse hoidan budjetoinnin Exceliin rakentamallani työkalulla.

Lopuksi

Eli siis varsinkin suomessa ihmisen henkilökohtainen talous on edelleen hieman tabumaisessa asemassa. Ns. rahapuheen suosio on kuitenkin kasvanut lähivuosina, kun sosiaaliseen mediaan on tullut paljon ks. genren sanansaattajia. Itse pyrin olemaan aluksi tämän blogin avulla yksi näistä sanansaattajista. Rohkaisen nyt kaikkia miettimään alla esitettyjä kysymyksiä itsekseen ja antamaan halutessanne omat vastaukset ks. kymyksiin tekstin kommenttiosioon.

Loppuun vielä pientä pohdinta pähkinää:

  1. Miten suhtaudut henkilökohtaisten talousasioiden jakamiseen muille?
  2. Miten arvioisit Suomalaisten suhtautumisen henkilökohtaisista talousasioista puhumisesta poikkeavan muun maalaisiin verrattuna?
  3. Mitkä uskot olevan syitä sille, että esimerkiksi omasta palkasta puhuminen on melko tabumaisessa asemassa?
  4. Mistä asioista haluaisit erityisesti tietää lisää aiheeseen liittyen?

 Seuraavaan kertaan!

-RahaFaija-

Rahafaijan esittely ja alkujorinat

Hei vaan kaikille!

Pitemmän aikaa asiaa miettineenä päätin ruveta kirjoittamaan blogia. Asia on kytenyt mielessäni jo jonkin tovin, en vain ole saanut aikaiseksi aloittaa prosessia aiemmin. On ollut hankaluuksia ajankäytön suhteen ja toisaalta myös Blogiaiheen miettiminen on ollut haastavaa, koska itseäni kiinnostaa niin moni asia.

Joka tapauksessa lähdetään liikkeelle siitä, että esittelen hieman itseäni ja mistä tulen blogissani kirjoittamaan. Tässä vaiheessa pidän itseni anonyyminä ja katsotaan tulevaisuudessa onko aiheellista tulla julki myös omalla nimellä.

RahaFaija Who?

Olen 33-vuotias 3,5v poikalapsen isä ja aviomies. Koulutukseltani olen Tuotantotalouden Diplomi-insinööri. Asumme perheen kanssa Kuopiossa, jonne muutimme 2020 vuoden alkupuoliskolla, juuri ennen koronan rantautumista Suomeen, Vantaalta. Teen töitä Toimitusketju asiantuntijana päivittäistavarakaupan alalla. Vapaa-ajalla olen intohimoinen jääkiekon seuraaja ja harrastan myös itse monipuolisesti erilaista hyötyliikuntaa, mutta ennen kaikkea lihaskuntoharjoittelua autotallissamme olevalla ”kuntosalilla”.

Blogin aihe

Olen äärimmäisen kiinnostunut taloudesta, analytiikasta ja datan hallinnasta. Tämän vuoksi blogiaihetta miettiessäni päätin, että rupean kirjoittamaan pääaiheena TALOUS, keskittyen seuraaviin alahaaroihin:

  • Oman talouden suunnittelu ja hallinta
  • Sijoittaminen ja säästäminen
  • Talouden ilmiöt ja ajankohtaiset asiat

Tarkoitukseni on kirjoittaa omista kokemuksistani, mitä olen vuosien aikana aiheeseen liittyen kokenut ja oppinut. Tarkoitukseni on siis jakaa omakohtaisen kokemuksen kautta vinkkejä ja tietoutta varsinkin oman talouden hallinnasta kiinnostuneille. En varmasti itsekään tiedä kaikkea taloudesta ja sen eri ilmiöistä (en kuitenkaan ole varsinaisesti mikään taloustieteilijä). Toivon, että lukijat voisivat jakaa eri aiheisiin liittyen omia näkökulmiaan ja tietouttaan, jolloin voitaisiin saada mahtavia sparrailutuokioita blogin parissa. Koska blogin nimessä esiintyy sana ”faija”, tulen myös pohtimaan asioita myös lapsiperheen näkökulmasta. Koska olen hieman tällainen datanörtti ja rakastan numeroiden pyörittelyä ja Excelin kanssa työskentelyä, tulen varmasti myös avaamaan ja mahdollisesti jakamaan erilaisia Excelin käyttöön liittyviä asioita.

Olen suunnitellut jakavani yleisesti tietoon oman osakesijoitussalkkuni sekä asuntosijoitussalkkuni sisältöä ja varallisuuteni kehitystä. Tarkoitus on julkaista jonkintyyppisiä kvartaali/kuukausi/vuosi yhteenvetoja. En ole asiaa vielä päättänyt millä sapluunalla lähden ks. asiaa läpikäymään. Annetaan ajan tuoda sekin mukanaan ja voidaan yrityksen ja erehdyksen kautta löytää hyvä ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

Loppusanat

Pidetään tämä ensimmäinen postaus lyhkäisenä ja pyritään herättelemään mielenkiintoa, eikä kerrota kaikkia asioita heti alkuun. Pyrin teksteissäni kertomaan asioista rennolla otteella. Kirjoitustyylistäni saattaa varmasti myös huomata hieman savolaista luonnettani ja pahoittelut valmiiksi, jos välillä kirjoitusasussa päädyn viäntämään savvoo.

Tähän loppuun haluan kysyä lukijoilta muutaman kysymyksen, kaikkiin ei tietty tarvitse vastata:

  1. Mistä ”oman talouden asioista” ja muista talousaiheeseen liittyvistä asioista haluaisit lukea blogissa?
  2. Kuinka seuraat/suunnittelet/hallitset omaa talouttasi?
  3. Minkälaisia tavoitteita/unelmia sinulla on oman talouden/varallisuuden suhteen?
  4. Oletko kokenut konkari vai esimerkiksi juuri omilleen hiljattain muuttanut henkilö, jolle omantalouden hallinta on tullut enemmän ja enemmän ajankohtaiseksi?

 Seuraavaan kertaan!

-RahaFaija-

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi